Hyvinvoinnin muotoilu

Designing for Wellbeing consists of 12 projects which represent actual services or processes in the cities of Helsinki, Espoo, Kauniainen and Lahti. Projects address different dimensions of wellbeing, focusing in particular on municipal wellbeing services and patient-centered health care solutions. Designing for Wellbeing highlights new working methods in design, such as service design and the opportunities it provides for municipal decision-makers and the general public using the services. The projects are aimed at finding ways of encouraging people to adopt healthier lifestyles and helping designers and municipal decision-makers to design more pleasant and healthier environments. Examples of the services include redesigning the Villa Breda service home for the elderly in Kauniainen to include cultural services and social events for today’s active retirees, developing the environments and practices in psychiatric care units in Helsinki, reinventing the suburban neighborhoods in Helsinki and Lahti, designing better online services for basic health care and creating smoke-free public environments

Volunteer-based IT Helpdesks as Ambiguous Quasi-Public Services:A Case Study from Two Nordic Countries

In this case study we take a Nordic perspective on the tension between increased digitalisation of public services and the insufficient support for citizens with limited digital literacy. Volunteer-based IT helpdesk services in public libraries have emerged as an attempt to address this tension. Drawing on examples of volunteering in public library-based IT helpdesk services in two Nordic countries, this paper considers the IT helpdesks as quasi-public services. Based on interviews, observations and workshops, we explore: the work of IT helpdesk volunteers, the characteristics of helpdesk services offered, and the implications of these services being offered by volunteers. The services offered are of acceptable quality to the users while the ambiguity and lack of institutional support is making the service fragile. In spite of the challenges of the quasi-public IT helpdesk service we also note how it offers a potential platform for the co-design and support of new public services. Camilla Christensen and Nils Ehrenberg are shared first authors.Peer reviewe

Meidän koulu muotoilee

Muotoilun teemoja on sisällytetty viimeisimpiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Aikaisemmin muotoilu on ollut oppimisympäristöissä läsnä lähinnä ammattilaisten toteuttamien suunnittelu- ja sisustusratkaisujen osana. Muotoilulähtöisten toimintatapojen ja osallistuvan suunnittelun tuominen osaksi oppimisympäristöjen kehittämistä on vielä suhteellisen uutta. Meidän koulu muotoilee -projekti on ensimmäisiä hankkeita, joissa osallistuva suunnittelu on ollut vahvasti keskiössä. Se on ollut osa Opetushallituksen rahoittamaa innovatiivisten oppimisympäristöjen kehittämiskokonaisuutta, jonka tavoitteena on ollut kehittää joustavia ja toiminnallisia oppimisympäristöjä. Projekti on toteutettu Järvenpään kaupungissa, ja siihen on osallistunut viisi järvenpääläistä peruskoulua. Aalto-yliopisto on toiminut aktiivisena yhteistyökumppanina projektissa. Sen tehtävänä on ollut osallistua projektin suunnitteluun ja rakenteistamiseen. Aalto-yliopiston muotoilun ja sisustusarkkitehtuurin opiskelijat ovat osallistuneet koulukohtaisten mikroprojektien sekä muiden yhteissuunnittelutoimintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Projektiin on osallistunut seitsemän Aalto-yliopiston opiskelijaa. Tohtoriopiskelija Minna Lumme on toiminut projektin projektikoordinaattorina ja hän valmistelee aiheeseen liittyvää väitöskirjatyötä. Nyt käsillä olevassa julkaisussa esitellään projektissa tehtyjä kokeiluja ja reflektoidaan niiden soveltumista joustavan ja toiminnallisen oppimisympäristön kehittämiseen. Tämä kirja on jatkoa Aalto-yliopiston julkisten palveluiden yhteissuunnittelua käsitteleville julkaisuille Hyvinvoinnin muotoilu (toim. Keinonen ym. 2013) ja Palvelumuotoilu saapuu verkostojen kaupunkiin (toim. Jyrämä ja Mattelmäki 2015). Meidän koulu muotoilee -projektin periaatteet ja toimintatavat rakentuvat siis pitkälti muotoilun tutkimuksessa ja opetuksessa vuosien aikana kertyneeseen osaamiseen ihmiskeskeisestä suunnittelusta, empaattisesta muotoilusta, yhteissuunnittelusta, ja keskittyvät näiden rohkeaan soveltamiseen nimenomaan koulumaailmassa. Tässä kirjassa kuvatuissa mikroprojekteissa on sovellettu erityisesti Keinosen (2013) kuvaamia hyvinvoinnin muotoilun periaatteita sekä Mattelmäen (2013) kuvaamia empaattisen muotoilun piirteitä. Työskentelyssä on korostettu muotoilijan työskentelyä yhdessä yhteisön jäsenten, niin lasten ja nuorten kuin aikuistenkin kanssa heidän omassa arkisessa elinympäristössään. Materiaalien ja työtapojen valinnassa on pyritty valitsemaan työtapoja ja materiaaleja, jotka ovat helposti lähestyttäviä, jotka sopivat lapsille ja nuorille ja jotka itsessään vahvistavat hyvinvoinnin kokemusta työskentelyn aikana. Johdantona aiheeseen Minna Lumme ja Tuuli Mattelmäki jäsentävät kirjan ensimmäisessä ja toisessa luvussa yhteissuunnittelun ja lasten ja nuorten osallistumisen avainteemoja ja yhteissuunnittelun soveltamista ja merkitystä osallistavana prosessina koulussa. Näissä luvuissa kiteytetään projektin antia reflektoiden uusinta aiheeseen liittyvää kansainvälistä tutkimusta. Kirjan muut luvut kuvaavat tarkemmin yksittäisiä kokeiluita. Sauli Anetjärven kirjoittama luku kertoo oppilaiden ja opettajien yhteissuunnitteluun kehitetystä suunnittelupelistä ja sen prototypointiin liittyvistä kokemuksista. Sari Lehtonen, Petra Majantie ja Minna Lumme raportoivat kokemuksia rehtoreiden ja opettajien kanssa toteutetusta yhteissuunnittelutyöpajasta, jossa ideoitiin ja mallinnettiin joustavaa ja muuntuvaa luokkahuonetta, uutta tapaa käyttää koulun erikoistiloja sekä siirtymätiloja oppimiseen ja oleskeluun. Lilli Mäkelä ja Minna Lumme kuvaavat projektiin osallistuneiden koulujen muotoiluprojektit. Kahdessa yläkoulussa nuorten kanssa toteutettiin kahvilatoiminnan käynnistämiseen liittyvät muotoiluprojektit. Yhdessä alakoulussa lasten kanssa ideoitiin ja toteutettiin erilaisia lukujurttia ja oppimissoppia. Toisessa alakoulussa nuoret halusivat puolestaan suunnitella lukuhuoneen ja ideoida uusia wc-tiloja. Lisäksi Lilli Mäkelä toteutti projektin aikana muotoiluprojektin, jossa yläkoululaisten oppilaiden kanssa kokeiltiin 3D-tulostuksen mahdollisuuksia. Viimeisessä luvussa pohditaan yhteissuunnittelun mahdollisuuksia ja haasteita tämänhetkisessä peruskoulussa

Vanhuksille soveltuva älykkään kodin käyttäjäliittymä

Lisensiaattityö; Taideteollinen korkeakoulu 199

The Technology Is Enemy for Me at the Moment: How Smart Home Technologies Assert Control Beyond Intent

Smart technology turns the home into an active agent, which shifts the power structure within the household. This paper examines how initiators of smart technology insert their vision of the good life into households, and how these technologies exert power over the residents. Through a thematic analysis of interviews with five households, we consider Foucault’s theory on disciplinary power to examine how smart home technologies shape the experience of the home by shifting the flow of information and thereby reify power structures. Results indicate that the implementation of smart technology can affect access to shared spaces, constrain interactions, and predefine practices thereby establishing hierarchies within the household. We turn the discussion towards ethical challenges concerning control, whose problems the smart home is concerned with, and how the smart home embeds itself in the household. We conclude with design considerations and future work.Peer reviewe

Co-Living as a Rental Home Experience

Smart home designs have an essential role in enabling new urban coliving services for the rental housing market. These services are appealing for their flexibility, ease of access and comfort, but they impact the autonomy of the residents. By utilising a protection-appreciation space model we explore how bundled co-living contracts, community as a service, and smart spaces redefine the relationship between the tenants and housing service providers in the smart city. We discuss the compromises tenants have to accept for the comfortable housing service. Our results are based on a thematic analysis of semi-structured interviews with residents in two co-living studio facilities in a major Nordic city. We conclude with a reflection on how the technologies used function to cushion the autonomy of the residents and identify policy development needs to respond to the new challenges presented by the application of smart home technologies in co-living.Peer reviewe